Näkövammaisammunnan esittely
Näkövammaisten ilmakivääriammunta
Aseeksi käy mikä tahansa ilma- tai CO2-kivääri, joka on hyväksytty ammuntasäännöissä. Aseessa on elektroninen tähtäyslaite, joka antaa äänisignaalin korvakuulokkeiden välityksellä. Aseen kohdistus tapahtuu kuulon avulla. Maalitauluina käytetään ilmapistoolitauluja ja tauluun kohdistetaan kirkasvalo, johon tähtäyslaite reagoi. Napakympissä ääni on kirkas ja kimeä, taulun reunalla ääni muistuttaa hidasta moottorisahaa.
Kilpailussa ammutaan 10 m:n etäisyydeltä ja ampuma-asennot ovat makuu, istuma- ja pystyasento. Kilpailuasennosta riippuen ammutaan 20 - 60 laukausta, miehet ja naiset kilpailevat eri sarjoissa kuten myös tytöt ja pojat.
Valolaite
Valolaitteen paikan näkövammainen ampuja päättää itse ja hänen avustajansa asettaa valolaiteen oikeaan paikkaan:
- Jos käytössä on taulun vaihtaja, niin yleensä valo sijoitetaan taulun keskilinjalle n. 7 cm taulun keskustan alapuolelle ja valon etäisyys taulusta on n. 25 – 30 cm,
- Jos käytössä on taulun kuljettimet, niin valo sijoitetaan narujen jommalle kummalle puolelle niin, että valo kohdistuu tauluun sivusuunnasta ja valon etäisyys taulusta on n. 25 – 30 cm.
Ampuja ja avustaja - joukkue
Jokaisella ampujalla voi olla henkilökohtainen avustaja, jolloin he muodostavat yhdessä joukkueen. Ampujan tulee kuitenkin tehdä itse kaikki mahdollinen suorituksen aikana.
Ennen kilpailua avustaja auttaa mm. taulun numeroinnissa ja valolaitteen sijoittamisessa ampumaradalle. Tähtäyksessä avustaja asettaa ampujan taulun eteen siten, ettei ampuja tarvitse apua kilpailun aikana. Ammunnan aikana avustaja osoittaa ampujalle tarkasti laukausten sijaintipaikat, kertoo ajankulusta, taulujen määrästä ja seuraa, että sääntöjä ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan.
Kilpailujen aikana äänekäs puhuminen on kiellettyä. Sovittuja käsimerkkejä voidaan myös käyttää kommunikointiin ampujan ja avustajan välillä.